keskiviikko 29. toukokuuta 2013

To Die For ja Dear Fashion


Menin ja lainasin Lucy Sieglen kirjan, ja tietenkin siinä oli paljon samaa asiaa kuin itse kirjoitan. Huoh...  no, kun vaateteollisuutta tutkii, päätyy pakosta samoihin johtopäätöksiin. Opin kyllä paljon uutta krokotiilien ja pythonien onnettomasta elämästä ja kuolemasta ennen kuin niistä tehdään luksuslaukkuja ja -kenkiä. Ja muutenkin Sieglen kirjassa on ehdottomasti lukemisen arvoista, kirja on napakka läimäys välinpitämättömän vaatekuluttajan naamaan.



Lukemisesta puheenollen, en ole vielä esitellyt hankkimaani Dear Fashion -lehteä. 

 Jos To Die For herättää myöntämään vaatebisneksen ongelmat, Dear Fashion kertoo yksittäisten ihmisten kamppailusta omien vaatekaappiensa saattamiseksi eettiseen ja käytännölliseen tasapainoon - hyvin suloisella ja sympaattisella tavalla! Eräänlaista muotitetoista vertaistukea siis, ja hyvä vaihtoehto kun vaatteet kiinnostavat mutta tavaomaiset muotilehdet kulutustuputuksineen ahdistavat.


Dear Fashionin viimeisillä sivuilla on tyhjä kirjepaperi, johon voi raapustaa oman kirjeensä Muodille.
Oh yeah!


Lopuksi viikon paras lainaus:

"Your closet is not a museum, and you are not responsible for being the curator of all of the world's loveliest objects.

Perfect objects may not be perfect for you.  A hard lesson, but an essential one to learn if we are to avoid wasting money, and complicating our lives with an abundance of confusing delights which don't suit us."
Lähde: Ihana Vivienne Files



4 kommenttia:

  1. Tuo lopun lainaus herätti minut (hieman paradoksaalisesti) siihen havaintoon, ettei minun ole tarvinnut aikoihin ostaa mitään uutta vaatetta juuri siksi, että sitä on jo niin paljon. (Tähän ei siis lasketa jatkuvasti kuluvia vaatteita kuten alusvaatteet ja sukat) Kun varasto on valmiiksi ns. kattava, ei yllättäviinkään tilaisuuksiin tarvitse yleensä hankkia mitään. Tämä varasto ei kylläkään sisällä tuollaisia lainauksessa mainittuja itselle epäsopivia vaatekappaleita, mutta paljon sellaista, mikä ei näe päivänvaloa ihan joka vuosikaan. Tähän mennessä käytettävyyden ylläpitämiseksi on riittänyt oman painon pysyminen suunnilleen samana.

    Tällainen ei tietysti mahdollista mitään trendien perässä juoksemista, mutta kun tämänhetkiset trendit eivät hivele omaa silmää, niin silläkään ei ole mitään väliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuntuu, että en itsekään ole ihan tavattoman kaukana riittävästä ja kaikkiin tarpeisiini sopivasta vaatevarastosta (tosin en tiedä onko tämä sateenkaaren pään metsästystä, jossa kohde pysyy ikuisesti tavoittavattomissa). Pitkä tie on kyllä ollut tämänhetkiseen seesteisyyteen, olen niiiin ollut koko universumin kuraattori, jonka pitää huolehtia kaiken maailman tavaroiden säilymiseestä....

      Poista
  2. Asiaa! Tässä vinkki ihan toisesta:

    Pitsejä Taitokeskus Juseliuksen (Turku) tuotevalikoimaan

    Pitsileidi Maijan uusvanhoja pitsejä tuli myyntiin.

    Pitsit ovat edelleen suosiossa ja niitä voi käyttää esim. vaatteiden ja asusteiden uudistamiseen. Pitsileidi Maijan valikoimiin kuuluu mm. vanhojen mallien mukaan valmistettuja konepitsejä, vanhoja pitsejä, pitsiliinoja ja kirjottuja liinoja. Tuotteet ovat pääosin Brittein saarilta.

    Taitokeskus Juseliuksen valikoimissa on konekutoisia reuna- ja välipitsejä sekä pikkuliinoja. Puodista löytyy myös valikoima kirjottuja liinoja.

    Pitsit valtaavat Taitokeskus Juseliuksen kesäkuun alussa, jolloin avataan Pitsileidi Maijan pitsien näyttely ja järjestetään pitsipenkojaiset. Tiedot tarkentuvat vielä.

    Tervetuloa tutustumaan pitseihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haavenani on päästä joskus Pitsipenkojaisiin, olen nähnyt niistä todella houkuttelevia kuvia ja ihmisten tekemiä löytöjä. Harmi, kun nyt ei aikataulu antanut myöten piipahtaa Turussa! Joskus vielä...

      Poista